maanantai 13. maaliskuuta 2017

Kuka minä olen?

Setä Simolan takana piilottelee siis henkilö nimeltä Antti Simola. 
Aloitin tämän blogin nyt kuntavaalien alla 2017. Ajatus blogaamisesta on ollut mielessäni jonkun aikaa, mutta en tullut aloittaneeksi aiemmin, sillä ajattelin että on niitä muitakin ihmisiä jotka sanovat asiat paremmin ja selkeämmin. Ymmärsin kuitenkin että se, että facebookissa tai muussa sosiaalisessa mediassa jakaa jonkun mielipidekirjoituksen, ei välttämättä kerro omasta kannastani mitään. Toisaalta, tuntuu populistiselta aloittaa blogaamista näin vaalien alla, mutta joskushan se on aloitettava tämäkin.

Puolueekseni muutamia vuosia sitten valikoitui Piraattipuolue, sillä minusta tuntui että tässä maailmantilanteessa tarvitaan uusia tuulia ja uusia näkökantoja vanhojen puolueiden rinnalle. Nimenomaan rinnalle, ei korvaamaan täysin vanhoja puolueita. Kaikelle kun on paikkansa ja tarkoituksensa maailmassa. 
Olette saattaneet bongata autoni Kuusankosken ja Kouvolankin alueella piraattipuolueen tarroin. Sen kummempaa mainostusta en oikeastaan vaalimainosten lisäksi ajatellut tunkea näkyville, osittain oman rajallisen budjettini takia mutta myös ympäristösyistä. En näe syytä painattaa satoja ja tuhansia omia flyereita jaettavaksi sillä uskon asian tulevan selväksi puolueen tarjoamien yleisflyereiden avulla.

Perheeseeni kuuluu vaimo sekä sijaispoika, neljä koiraa sekä kaksi kissaa. Toki perhe käsittää sitten oikeasti laajemmankin ringin, kuten omat vanhemmat ja muut läheisemmät sukulaiset. Myönnän olevani perinteisten arvojen kannattaja monessa mielessä, mutta uskonnosta irtisanoudun täysin. Eli "Koti, uskonto ja isänmaa"-kysymykseen on vähän haastavampi vastata. Koti kyllä, uskonto ei ja isänmaa sitten onkin jo oma lukunsa. Tunnustaudun isänmaalliseksi ja olen sitä mieltä että maahantuloa tulisi valvoa jossain määrin tiukemmin, mutta toisaalta, Suomessa on kyllä tilaa niille jotka tarvitsevat aidosti väliaikaista apua ja myös niille jotka haluavat elintasoaan korottaa; työtä tekemällä nimittäin.

Monikulttuurisuus on rikkaus. Vai onko? Nykyinen monikulttuurisuus kun tuntuu tarkoittavan sitä että muut kulttuurit ovat suuremmissa määrin tervetulleita mutta suomalaisten oma kulttuuri on sorsittavaa ja "perseestä". Se ei mielestäni ole oikea suunta. Enemmän kantani vastakkainasettelussa kallistuu siis suunnalle "maassa maan tavalla". Ja harvoinhan monikulttuurisuus tarkoittaa meillä sitä että hindut yrittäisivät saada meidät palvomaan omia jumalkuviaan vaan enemmänkin sitä että hyväksymmekö islamin vai emme. Eli kulttuurikiistatkin siis pohjautuvat lähinnä uskontoon, mikä itselleni on yksi monista syistä irtisanoutua uskonnollisista yhteiskunnista. Irtisanoutumisestani huolimatta olen myös uskonvapauden kannattaja; jokainen saa valita, piraattiaatteen mukaisesti, mihin uskoo ja mitä kannattaa, niin kauan kun ei satuta muita.
 
Poliittiseen maailmaan astumisessa eniten arveluttaa mielensäpahoittajien määrä maailmassa. Jokainen sana voidaan käsittää päinvastoin ja paljon verhotaan ironian ja sarkasmin alle. Toisaalta, on yhtä ärsyttävää jos kaikki sanottu ja kirjoitettu otetaan kirjaimellisesti. Jos todellisuudessa tuntuu siltä että joku asia on kummallisesti tai olen sen kirjoittanut ja/tai sanonut vaikeastiymmärrettävästi, olen enemmän kuin kiitollinen mikäli oletusten sijaan tulet kysymään joko kasvotusten tai jollain käytettävissä olevista medioista.
Blogin kommentteihin pyrin reagoimaan mahdollisimman nopeasti ja sähköpostikin tavoittaa. Mailiosoitteeni on antti.simola[at]piraattipuolue.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ja muistetaas lapset leikkiä sovussa...